Kartanontie

Kylläpä tuntuu pitkältä tämä päivä. Yksi tuntikin vaikuttaa paljon.
On ehtinyt tekemään vaikka mitä.
Haravoitu, imuroitu, bloggailtu ja ruokaa valmistettu huomiseksi.
Ihanaa punajuurilaatikkoa, aurajuustolla. Nam.

Uusimpia aarteitani on tämä vanha kyltti.
Löysin sen Metsäkylän navetasta.
Melko kalliita kyltit ovat, mutta niin ihania.
Niitä jäi sinne vielä paljon, jos jotain ihanaista kiinnostaa.



Vanhat peltipurkit löysin kirpputorilta. Edulliseen hintaan lähtivät mukaan.

Kuparipannu on vanha, rakkaalta tädiltä saatu.
En luovu siitä, vaikka en muuten kuparista pidäkään.





Pienet 1-2-3-4 numerot ovat Talo Maalla -nettiputiikista.
Niillä voisi somistaa jotain, mutta en ole vielä keksinyt mitä...



Vanhat valokuvat löysin kesätorilta menneenä kesänä.



Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille Ihanille ystäville!

<3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3

Kolinaa

Muistan lapsuuden hajuvesistä vain "kolinan" ja kielon tuoksun.
Ei silloin tainnut montaa muuta ollakkaan. Tai ei ainakaan ollut varaa.

Löysin nämä vanhat 4711 Eau de Colognet kirpputorilta. Isompi pullo on Toscaa.
Nostalgiaa kampauspöydälle. Suloista.

Syystunnelmia

Illat pimenevät päivä päivältä aikaisemmin. Laitan kaikki kynttilät palamaan.
Nautin.







Rakkain esineeni. Posliiniveistos jonka "ihana mies" toi Singaporesta.
Itämaalainen nainen joka lepää penkillä. Lakatut kynnet.



Liimasin kauniin tekstin rullaverhoon. Epäilin, ettei se pysy kankaalla, mutta laitoin Decupase-lakkaa päälle.

Vieno

"Viano" oli hiano elämys. Olin nimittäin tänään ratsastamassa.
Jos sitä nyt ratsastamiseksi voi kutsua. Kun hevosta talutetaan ja
minä istun tyyriinä selässä. Istuin puoli tuntia. Käyntiä ja vähän ravia.
Edellisen kerran olen ollut hevosen selässä seitsemän vuotiaana, silloin putosin.

Vieno oli suurin niistä kuudesta hepasta ja sehän minun piti saada, tieten.
Ei tälläkään kertaa ratsastuskärpänen purrut sen isommin. Se siitä.
Hyvä tyhypäivä kuitenkin.



Kiinnitin Wanillasta ostamani kyltin tähän vanhaan maalaamaani puulaatikkoon.



Tekstipyyhe on Cobellon outletistä, Espoosta.





Hartwallin kori alkaa olla täynnä vanhoja patenttipulloja.
Ostan jos löydän eurolla tai parilla.

Arvaa mikä...?

Sain ystävältäni tällaisen vanhan verkonpainon,
jota säilytän valkoisessa lokerikossa keittiön seinällä muiden aarteiden kanssa.
Paino on kivi, joka on päällystetty tuohella.
Se on löytynyt järven pohjasta...olisi kiva tietää kuinka vanha se on.
Ja miten sitä on käytetty.
Niitä löytyisi enemmänkin jos joku vain viitsisi sukeltaa.



Yksi keräilykohteeni on vanhat "ukonpää" naulakot.
Niitä olen löytänyt muutamia.
Kiinnitän ne vanhaan hattuhyllyyn tai vastaavaan,
kun vain löydän sopivan.



Vanhat patinoituneet kukkasiilit ovat ihan mukavia myös.

Helmikorut

Rakastan helmiä.
Värianalyysin mukaan olen talvi,
joten minulle sopivat hopean väriset korut.
Rakkain koruni on kuitenkin kultainen riipus, missä on "juokseva koira"
ornamentti. Sama kuin Versacen tuotteissa.
Riipus on aina kaulassani. Sain sen "ihanalta mieheltäni".
En saanut riipuksesta hyvää kuvaa, ehkä myöhemmin.



Helmet ovat aitoja viljeltyjä helmiä.
Helminauhan ja helmikorvakorut "ihana mies" toi Singaporesta.
Muut helmikoruni ovat Home & Elliot sarjaa.





Helmikynttilä on niin ihana etten raaski sitä polttaa.
Vanhoja verhonipsuja minulla on pussillinen.
Joskus löytynyt kirpputorilta. Löytö.
Vanhat mustavalkoiset hääpotretit ovat sitä jotain.

Lunta maassa

Talvi tuli puskista. En ollut vielä sisäistänyt syksyä.
Pitäisi hypätä talviturkkiin suoraan kesätakista.
Eipä silti, että minulla olisi mitään syksyä vastaan.
Rakastan kaikkia vuodenaikoja, omalla tavallaan ihania.
En vaivu synkkyyteen. Laitan kynttilät palamaan.
Kääriydyn lämpimään vilttiin sohvalle kuuntelemaan klassista ja lukemaan.
Nautin ihanasta kodistani. Katselen kauniita vanhoja esineitä. Haaveilen.







Valkoinen sisustaminen jatkuu.
Läheiset naureskelevat miksi kaikki pitää maalata valkoiseksi. ;)
Miksi ei? Näyttävät kauniimmalta.





Vanhat pitsit, löytöjä mummolan ullakolta.
Näyttää nyplätyltä, kaunista.
Rakkaan tädin perintöjä.
Hän työskenteli aikoinaan Skogsterin kauppahuoneella.